Tässä artikkelissa ja siihen liittyvässä blogissa käsitellään musiikin tekemistä verkossa (tai pilvessä) olevilla, selaimen kautta käytettävillä maksuttomilla sovelluksilla.
Yleistä musiikin online - materiaaleja-blogista
Kyse on blogista, jossa esitellään oman musiikin tekemiseen liittyviä, verkossa (eli online) olevia sovelluksia (ohjelmia) (blogin verkko-osoite: http://onlinemus.blogspot.fi/). Blogin teksteissä esitetään linkkien ohella tietoa sovelluksien ominaisuuksista sekä niiden käyttöön liittyviä ohjeita (ks. Kuvat 1 ja 2). Materiaalit on luokiteltu ns. tunnisteluettelossa eri alueisiin (ks. Kuva 3). Näiden tunnisteiden (engl. label) avulla on helppo löytää tietyntyyppisiä sovelluksia, minkä lisäksi käytettävissä on myös blogin vasemmassa yläkulmassa oleva hakutoiminto (Search this blog -ikkuna).
KUVA 1: BLOGITEKSTIEN RAKENNE:
KUVA 2: ESIMERKKI KÄYTTÖOHJEISTA (SIJAITSEVAT BLOGIN KOMMENTEISSA):
KUVA 3: BLOGIN TUNNISTEET (VAIN OSA LUETTELOSTA):
Blogi on jatkuvassa muutostilassa. Vanhoja toimimattomia linkkejä pyritään poistamaan ja uusia materiaaleja tuomaan esille mahdollisuuksien mukaan. Tässä päivitystyössä käyttäjiltä tuleva palaute on ratkaisevan tärkeää (voit kirjoittaa sitä esimerkiksi blogin kommentteihin). Uusin teksti esiintyy blogeissa aina ylimpänä, joten varhaisimmat (eli alimpana olevat) eivät välttämättä ole edellä esitettyjen ohjeiden mukaisia.
Selainohjelmista ja niihin liittyvistä ongelmista
Eräänä etuna näissä online-sovelluksissa on se, että niitä voidaan käyttää suoraan verkosta selainohjelmien (selainten) kautta. Tavallisimpia näistä ovat Windowsin mukana tuleva Internet Explorer (IE, Microsoft), Chrome (Google), Firefox (Mozilla), Safari (Apple) ja Opera (Opera Mediaworks). Sovellukset avautuvat siis pelkästään annettua linkkiä klikkaamalla. Vaikka omalle koneelle ei tarvitsekaan imuroida ja asentaa ulkopuolisia ohjelmia, saattavat eri sovellukset vaatia selainohjelmaan erilaisia laajennuksia (engl. extensions) ja liitännäisiä eli ns. plugin-ohjelmia (engl. plug-ins) (ks. Liite 2: Selainohjelmien vaatimia liitännäisiä eli pluginohjelmia). Ne ovat kuitenkin useimmiten maksuttomia ja helposti suoraan verkosta asennettavissa.
Ongelmallisena tekijänä voidaan pitää myös sitä, että eri sovellukset toimivat eri tavoin eri selainohjelmilla. Näin ollen ongelmatapauksissa kannattaa kokeilla jotain toista selainohjelmaa (jos sellainen on koneelle asennettuna). Tämä tapahtuu kopioimalla ko. sovelluksen verkko-osoite ja liittämällä (liimaamalla) se jonkin toisen selainohjelman osoiteriville (siis copy/paste-komentoja käyttäen). Jotkut sovellukset saattavat vaatia toimiakseen jonkin tietyn selainohjelman (esimerkiksi tällä hetkellä äänen alueella keskeinen WebAudio API-tuki vaatii Chrome- tai Safari-selaimen käyttöä). Jotkut sovellukset toimivat myös mobiililaitteilla (kännyköillä, tableteilla), kun niitä käytetään selainohjelman kautta. Kaikista tämankaltaisista teknologisiin vaatimuksiin ja toimivuuteen liittyvistä seikoista on pyritty laittamaan tietoja blogin TOIMIVUUS (TEKNISIÄ VAATIMUKSIA) -alueelle.
Käyttöoikeuksista ja maksuista, töiden tallentamisesta ja jakamisesta
Kaikki blogissa esitellyt materiaalit ovat ainakin perustasolla maksuttomia, eli ainakin sovellukseen tutustuminen ja työskentelyn aloittaminen on periaatteessa aina mahdollista. Maksuttomuus saattaa tosin tuoda mukanaan erilaisia haittatekijöitä, esimerkiksi kaupallista mainontaa. Maksullisissa versioissa ei mainontaa yleensä esiinny, lisäksi niissä voi saada enemmän ominaisuuksia, tallennustilaa omille töille jne. Suurin osa tässä blogissa esitellyistä materiaaleista on myös avointa siinä mielessä, ettei niiden käyttö vaadi kirjautumisia, rekisteröitymisiä, tilien ja profiilien luonteja tms. Näitä saatetaan tosin vaatia mikäli esimerkiksi töiden tallentamisessa ja jakamisessa käytetään ko. sovelluksen omaa verkkopalvelinta.
Teosten tallentamiseen ja jakamiseen liittyvät mahdollisuudet vaihtelevat näissä verkkosovelluksissa tapauskohtaisesti. Tallentaminen voi tapahtua joko omalle koneelle tai verkkoon (eli pilveen). Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan käyttää joko ko. sovelluksen (palveluntarjoajan) omaa pilvipalvelinta tai yleisiä ja ainakin alkutasolla maksuttomia pilvipalveluja (esim. SoundCloud, DropBox).
On olemassa kaksi periaatteellisesti erilaista tallennustapaa. Teos voidaan tallentaa sovelluksen omassa tiedostomuodossa (formaatissa), jolloin puhutaan ns. projektitiedostosta. Tätä tallennustapaa vastaa myös mahdollisuus tallentaa ja jakaa teos verkko-osoitteen (linkin) muodossa (jolloin teos avautuu ko. sovelluksessa linkkiä klikkaamalla). Tämän projektimuotoisen tallennuksen etuina voidaan pitää sitä, että teosta voidaan muokata myöhemmin ja että sitä voidaan esimerkiksi työstää yhdessä muiden kanssa projektitiedostoa tai linkkiä verkossa jakamalla.
Toinen tapa on tallentaa teos jossain yleisessä, kaikkien laitteiden ja ohjelmistojen tukemassa standardimuodossa. Tämän yhteydessä puhutaan usein ns. eksportoinnista (export), missä teos tuodaan ikään kuin ulos sovelluksesta muuntamalla se johonkin yleiseen, erilaisten päätelaitteiden tukemaan vakiomuotoon. Esimerkiksi äänitiedostoksi tallennettaessa teos voidaan muuttaa vakiintuneen .wav-tiedostomuodon ohella esimerkiksi .mp3, .ogg- tai .aiff-muotoon. Tällaista vakiomuotoon eksportoitua teosta ei voi enää muokata ko. sovelluksessa, mutta tällöin tarjoutuu mahdollisuus teoksen kuunteluun erilaisilla päätelaitteilla ja sen jakamiseen ja julkaisuun laajemmilla foorumeilla. Mahdollista on myös teoksen tuominen (importointi) johonkin toiseen sovellukseen (joka tukee tällaista ulkopuolelta tapahtuvaa tiedoston tuontia).
Kaiken kaikkiaan töiden tallennus-, jako- ja julkaisumahdollisuudet ovat tapaus- ja sovelluskohtaisia. Jos mahdollisuuksia teoksen äänittämiseen, tallentamiseen, julkaisemiseen jne. ei ole tarjolla, voidaan ongelmaan kehittää myös omia ratkaisuja. Kätevintä on ehkä äänittää teos koneeseen asennetulla äänenkäsittelyohjelmalla (eli audioeditorilla) (esimerkiksi Audacity, maksuton open source -ohjelma) tai ääninauhurilla (esimerkiksi Moo0 Voice Recorder, freeware, saatavilla vain Windows-järjestelmiin) (ks. Kuva 4). Tässä tallennusmenetelmässä avataan siis ensin äänitysohjelma, käynnistetään äänitys, siirrytään sitten verkkosovellukseen ja musiikin tekemiseen, minkä jälkeen palataan äänitysohjelmaan, pysäytetään äänitys ja tallennetaan lopputulos.
KUVA 4: Moo0 VOICE RECORDER -OHJELMAN KÄYTTÖLIITTYMÄ:
Musiikki voidaan tallentaa myös ulkoisella äänityslaitteella esimerkiksi audio out- tai kuulokeliitännästä tai kuvana web -kameralla tai koneeseen asennetulla ns. ruudunkaappausohjelmalla. Laitteistojen säädöt, esimerkiksi syntetisoijalla rakennettu soundi (kytkentä, engl. patch) voidaan tallentaa myös vaikkapa ruudunkaappauksena eli näytöstä otettuna kuvana (tapahtuu esim. printscreen -näppäimellä, PrtSc).
Viiveestä eli latenssiongelmasta
Verkon kautta tapahtuvan musiikin tekemisen yhteydessä on tuotava esille myös eräs keskeinen ongelma, nimittäin viive tai latenssi (engl. latency). Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ääni tulee jotain soitinta soitettaessa hiemän jälkeenpäin, siis myöhässä. Tämä ongelma liittyy sekä midi- että audiotyöskentelyyn ja korostuu erityisesti verkossa tapahtuvan tosi- eli reaaliaikaisen musiikin tekemisen yhteydessä, esimerkiksi useamman henkilön yhteissoitossa tai verkossa soivan taustan päälle omalla koneella soitettaessa tai äänitettäessä. Tämän viiveen haitat riippuvat myös siitä, mitä ollaan tekemässä: esimerkiksi virtuaalisia rumpuja soitettaessa voi pienikin viive olla kohtalokas mutta äänimaisemia syntetisoijalla tuotettaessa ei soiton ajoitus (tai taimaus, engl. timing) ole niin keskeistä. Viiveen suuruus riippuu myös käytettävän päätelaitteen (koneen) tehoista ja verkkoyhteyden nopeudesta, jotka ovat jatkuvassa kehitystilassa. Näin ollen viiveongelma on hyvin pitkälle tilannekohtainen, eikä siihen ole kiinnitetty blogin teksteissä kovinkaan paljon huomiota.
Online materiaalien käyttömahdollisuuksia
Näiden verkkosovellusten käyttömahdollisuudet ovat riippuvaisia monista eri tekijöistä. Tärkeimpiä niistä ovat käytettävissä oleva päätelaitteisto (tietokoneet ja mobiililaitteet), niihin kytketty ulkoinen laitteisto (esimerkiksi erilaiset midi-, piirto- tms. ohjaimet, erilaiset näyttölaittee) sekä luonnollisesti käytettävissä olevan verkkoyhteyden ominaisuudet.
Alueen teknologia uudistuu jatkuvasti, eräänä uutena ilmiönä voidaan mainita omaan koneeseen liitettyjen ulkoisten midilaitteiden käyttö: joissain sovelluksissa saattaa olla mahdollista soittaa verkon soittimia (syntetisoijia tms.) omaan koneeseen liitetyillä midiohjaimilla (esimerkiksi midikoskettimistolla) tai soittaa oman koneen midiäänilähteitä verkossa olevilla virtuaalisilla ohjaimilla (soittimilla).
Työskentelyssä voidaan yhdistää myös useampia eri sovelluksia, joko vuorotellen (peräkkäin) tai samanaikaisesti (rinnakkain) käytettynä, eli töitä voidaan viedä sovelluksesta toiseen tai käytössä voi olla samanaikaisesti useampi eri sovellus. Ensimmäinen eli peräkkäinen työskentelytapa riippuu paljolti käytettävien sovellusten tukemista tiedostomuodoista eli siitä, mitä mahdollisuuksia tiedostojen eksportointiin (ulos vientiin) ja importointiin (sisään tuontiin) niissä on tarjolla. Esimerkiksi rumpukomppi voidaan tehdä jollakin askeltavalla rumpukoneella, tallentaa se omalle koneelle jossain vakiotiedostomuodossa (eksportointi) ja tuoda se omaksi raidakseen johonkin verkkosekvensseriin (importointi).
Useamman sovelluksen reaaliaikainen, samaan aikaan tapahtuva yhteiskäyttö toimii yhdellä koneella siten, että kukin sovellus avataan eri selainikkunaan. Selainikkunat voivat olla joko päällekkäin (jolloin vain kulloinkin aktiivisesti käytössä oleva ikkuna on näkyvissä) tai rinnakkain (jolloin ikkunat ovat yhdelle näytölle sovitettuna) (esimerkiksi Chrome-selaimessa voidaan eri ikkunat vetää erilleen yläpuolella olevasta New tab-välilehdestä ja pienentää niin, että molemmat ikkunat näkyvät näytöllä rinnakkain). Voidaan toteuttaa esimerkiksi sävellys- tai improvisointitehtävä, jossa tausta tuotetaan jollain remiksausohjelmalla (joka auki yhdessä selainikkunassa) ja sen päälle voidaan soittaa sooloa/melodiaa verkossa olevalla syntetisoijalla tai muulla virtuaalisoittimella (joka on auki toisessa selainikkunassa). Eräänä uutena trendinä voidaan mainita ns. multiplayer/multiuser-ympäristöt, joissa useampi käyttäjä voi tehdä työskennellä samanaikaisesti samaa sovellusta (selainikkunaa) käyttäen.
LIITE 1: MUSIIKIN ONLINE -MATERIAALEJA -BLOGIN VERKKO-OSOITE:
http://onlinemus.blogspot.fi/
LIITE 2: SELAINOHJELMIEN VAATIMIA LAAJENNUKSIA (LISÄ- TAI PLUGINOHJELMIA):
Silverlight (Microsoft): http://www.microsoft.com/getsilverlight/Get-Started/Install/Default.aspx
Flashplayer (Adobe): http://get.adobe.com/flashplayer/
Shockwave player (Adobe): http://get.adobe.com/shockwave/
Java (Oracle): https://java.com/en/download/index.jsp
Jazz MIDI plugin: http://jazz-soft.net/download/Jazz-Plugin/
Unity Web Player -plugin: http://www.wooglie.com/games/Arcade/Musica
LIITE 3: MUITA KONEELLE ASENNETTAVIA APUOHJELMIA:
Moo0 VoiceRecorder (äänitysohjelma) (freeware):
http://www.moo0.com/?top=http://www.moo0.com/software/VoiceRecorder/
Moo0 Audio Converter (äänitiedostojen muunto-ohjelma) (freeware):
http://www.moo0.com/software/AudioTypeConverter/
LoopBe1 (virtuaalinen midiajuri, midilaitteiden kytkentään) (freeware):
http://www.nerds.de/en/loopbe1.html
LIITE 4: SANASTOA (BLOGIN TUNNISTEET)
ASKELTAVA SEKVENSSERI (engl. step sequencer) … askelittain ohjelmoitava ja etenevä soitin. Askelten kesto riippuu valitusta tiheydestä tai resoluutiosta (engl. resolution).
AUDIOEDITORI (engl. audio editor) … äänenmuokkausohjelma, sekä äänittämiseen (äänen digitointiin) että äänen muokkaamiseen (editointiin) suunnattu sovellus (vrt. ääninauhuri, engl. audio/voice recorder).
AUDIORAITURI (-SEKVENSSERI) (engl. audio sequencer) … audion (äänen) tallentamiseen perustuva raitamuotoinen sovellus, jossa äänittäminen tai äänitiedostojen tuonti tapahtuu vaakasuorille raidoille.
BASSOKONE … bassosoundia ja -rekisteriä käyttävä, useimmiten askeltavalla periaatteella toimiva sekvensseri (ks. askeltava sekvensseri).
BASSOSYNTETISOIJA ... matalaa rekisteriä (oktaavialuetta) ja bassosoundeja käyttävä syntetisoija.
KOTITEKOINEN ELEKTRONIIKKA (engl. home made/circuit bent electronics) … elektronisen musiikin tuottamista itse rakennetuilla sähkösoittimilla.
DAW (Digital Audio Workstation) … digitaalinen audiotyöasema, käytännössä raituriohjelma (sekä midi- että audioraituri), joka sisältää myös virtuaalisia soittimia ja efektejä (siksi usein lähellä virtuaalista studiota).
DJ -PÖYTÄ … kahdesta levysoittimesta ja dj-mikseristä koostuva DJ-työkalu.
GENERATIIVINEN SOITIN/MUSIIKKI (engl. generative instrument/music) … käsitteillä viitataan (ikään kuin) itsestään syntyvään, ohjelman/laitteen itsenäisesti tuottamaan (generoimaan) musiikkiin - tapahtuu kuitenkin inhimillisten (käyttäjän/ohjelmoijan laatimien) systeemien/prosessien pohjalta.
LOOPPIRAITURI (-SEKVENSSERI) … käyttöliittymältään raitamuotoinen sovellus, joka perustuu valmiiden, kirjastossa olevien äänitiedostojen, useimmiten 1-2 tahdin pituisten lenkkien (engl. loop) käyttöön.
MATRIISISEKVENSSERI/-SYNTETISOIJA … käyttöliittymältään ruudukon tai taulukon muodossa oleva, rivi kerrallaan (askelittain) etenevä/ohjelmoitava sekvensseri tai soitin (syntetisoija tms.).
MIDIOHJAIN (-KONTROLLERI) (engl. midi controller) … ns. MIDI -standardiin perustuva laite, jota käytetään midiäänilähteiden ohjaamiseen (soittamiseen). Voi olla virtuaalinen (ohjelmiston muodossa eli näytöllä oleva) tai fyysinen, tietokoneeseen (tai muuhun päätelaitteeseen) kytketty ulkoinen (ns. lokaali) laite (koskettimisto tms.).
MIDIPLAYER ... valmiita, esim. verkosta tai omalta koneelta tuotuja miditiedostoja soittava ohjelma (ei sisällä yleensä mididatan muokkausmahdollisuutta).
MIDIRAITURI (-SEKVENSSERI) … mididatan äänittämisen/editoinnin/toiston mahdollistava, käyttöliittymältään vaakasuoriin raitoihin perustuva sovellus.
MOBIILIOHJAUS ... mahdollisuus käyttää mobiililaitetta (kännykkää, tablettia tms.) soittimena tai ohjaimena.
MODULAARINEN STUDIO (engl. modular studio) … studio, joka kootaan erillisistä laitteista, moduleista, niitä toisiinsa johdoilla tms. kytkemällä.
MODULAARINEN SYNTETISOIJA ... syntetisoija, jossa ääni (soundi) rakennetaan erillisiä laitteita (moduleita) johdoilla tms. toisiinsa kytkemällä.
MULTIMEDIASOITIN … sekä ääntä että kuvaa yhdistävä, niitä samanaikaisesti tuottava (verkko)soitin. Sovelluksen käyttäminen voi tapahtua esimerkiksi tietokoneen näppäimistöllä, hiirellä klikkailemalla tai piirtämällä, kosketusnäytöllä, ulkoisella midiohjaimella jne.
MULTIPLAYER/-USER … monen käyttäjän saman- eli reaaliaikaisen työskentelyn samalla sovelluksella mahdollistava verkkoympäristö.
NUOTINKIRJOITUS (NOTAATIO) … perinteisten nuottien kirjoittamisen ja soittamisen mahdollistava sovellus.
PADISYNTETISOIJA (engl. pad synthesizer) ... virtuaalisia (ruudulla näkyviä) tyynyjä (engl. pad) hiirellä klikkailemalla (tai myös tietokoneen näppäimistöllä) soitettava virtuaalisyntetisoija.
PIIRTO-OHJAUS … hiirellä (kosketusnäytöllä myös sormella tai kynällä) tapahtuvaan piirtämiseen perustuva ohjain (soitin).
PIANORULLANOTAATIO … graafinen nuotinkirjoitusmenetelmä, perustuu eri korkeuksille piirrettyihin, pituudeltaan (kestoltaan) erisuuruisiin palkkeihin. Sävelkorkeudet havainnollistettu vasempaan reunaan sijoitetun pianon koskettimiston avulla (mistä nimitys).
REMIKSAUS (engl. remixing) … uuden version miksaaminen valmiista materiaalista. Materiaali usein raita- tai kanavamuotoisena (kukin soitin omalla raidallaan/kanavallaan).
RETROPELIMUSIIKKI/CHIPTUNES … varhaisten pelien 8-bittisen äänimaailman jäljittelyyn perustuvat sovellukset (voi olla soitin, raituri, tracker-sovellus tms. ympäristö).
RUMPUKONE … rumpukomppien (engl. beat) tekemiseen tarkoitettu, esimerkiksi askeltavalla periaatteella toimiva sekvensseri.
RUMPUPADIT … rumpusoundeilla varustetut, joko hiirellä tai näppäimistöllä (tai molemmilla) soitettavat tyynyt (engl. pad), voivat olla fyysisiä laitteita (hardware) tai tietokoneen ruudulla olevia virtuaalisia, sovellusten muodossa olevia laitteita (software).
SAMPLAUS (engl. sampling) … äänen digitointi eli digitaaliseen muotoon tapahtuva äänen tallentaminen (äänittäminen). Voi tapahtua joko mikrofonilla/johdolla päätelaitteen ulkoisista äänilähteista tai verkon sovelluksilla äänimateriaalia tuottamalla.
SCRATCHING (”skrätsäys”) … äänipään neulalla tapahtuvaan vinyylilevyjen käsittelyyn perustuvaa rytmistä soittoa (scratch = raapia, rapsuttaa, naarmuttaa), näissä online-ympäristöissä kyse äänitiedostojen verkossa tapahtuvasta virtuaalisesta skrätsäyksestä
SOUNDBOARD ("äänipöytä") ... erillisiä painikkeita hiirellä klikkailemalla soitettava valmis, yleensä tiettyyn aihepiiriin liittyvä äänikokoelma.
SÄESTÄMINEN/TAUSTOJEN TEKEMINEN … säestysten ja erilaisten taustojen rakentamiseen suunnattu sovellus. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää useita erilaisia sovelluksia, esimerkiksi virtuaalisia soittimia tai taustojen tuottamiseen suunnattuja ns. taustageneraattoreita (ks. BACKING TRACKS), mutta varsinaiset säestysohjelmat yleensä harmoniapohjaisia (eli ensin tehdään soinnut, sitten valitaan soittimet, tempo, tyyli jne.).
TABULATUURINOTAATIO ... kitarassa käytetty, kaulan kuvaan (6 kieltä, bassokitarassa 4 kieltä) perustuva musiikin merkintätapa.
TRACKER (”träkkeri”) … eräänlainen retroraituri, varhaisen tietokone- ja pelimusiikin tekemisessä käytetty, ylhäältä alaspäin etenevä raitatyyppinen sovellus.
VALMIIT TAUSTAT/BACKING TRACKS … valmiita säestyksiä/taustoja soittava/tuottava sovellus (vrt. SÄESTÄMINEN/TAUSTOJEN TEKEMINEN).
VERKKO(ÄÄNI)TAIDE … yleisnimitys hyvinkin erilaisille verkossa oleville auditiivis-visuaalisille, ääneen ja kuvaan perustuville, luonteeltaan kokeellisille sovelluksille.
VIRTUAALINEN YHTEISSOITTO/BÄNDITOIMINTA (engl. virtual band) … useamman henkilön reaali- eli yhtäaikainen verkon välityksellä tapahtuva soittaminen.
VIRTUAALINEN EFEKTI … sovelluksen (ohjelman) muodossa oleva, äänen muokkaukseen tarkoitettu muokkaus- eli efektilaite (virtuaalinen kaiku, chorus, särö tms.). Tässä siis kyse verkossa olevista eli online -efekteistä, joissa muokkauksen kohteena voi olla vaikkapa mikrofoniliitännästä tuotu ääni tai omalta koneelta tuotu valmis äänitiedosto.
VIRTUAALINEN MIKSERI … ohjelmallinen (ohjelman muodossa näytöllä oleva) mikseri.
VIRTUAALINEN PIANISTI, BASISTI, KITARISTI, RUMPALI … sovellus, joka ei korvaa vain soitinta, vaan myös soittajan (eli soittaa pianon, basson, rummut jne.) käyttäjän ohjelmointiin, äänitiedostojen valintaan tms. perustuen (vrt. virtuaalinen piano, basso, rummut, kitara).
VIRTUAALINEN PIANO, BASSO, KITARA, RUMMUT JNE. … ohjelmallinen (ohjelman muodossa oleva), näytöllä olemassa oleva soitin (vrt. virtuaalinen pianisti, basisti, kitaristi, rumpali jne.).
VIRTUAALINEN SOITIN/VERKKOSOITIN … eräänlainen yläkäsite tai yleisnimitys kaikenlaisille ohjelmallisille, ts. ruudulla oleville, myös erilaisille kokeellisille (eksperimentaalisille) soittimille. Virtuaalisen käsite viittaa oikeastaan kahteen eri tekijään: sekä ohjelmalliseen eli ohjelman muodossa (näytöllä) olevaan että verkossa olevaan tai tapahtuvaan toimintaan.
VIRTUAALINEN STUDIO … ohjelmallinen (ohjelman muodossa), päätelaitteen näytöllä oleva studio. Voi olla asennettavan ohjelman muodossa (offline) tai verkossa oleva, selainohjelman kautta käytettävä studio (online).
YMPÄRISTÖÄÄNI (engl. environmental sound) … kaikki arkipäivän äänet eli ympärillämme soiva äänimateriaali. Tässä blogissa käsitteellä viitataan ympärillämme kuultavan arkipäivän äänimateriaalin hyödyntämiseen/tuottamiseen perustuviin verkkosovelluksiin.
ÄÄNIEFEKTIT (engl. sound effects) … tässä käsitteellä viitataan äänitehosteita käyttävään tai äänitehosteiden tuottamiseen soveltuvaan verkkosoittimeen tai -ympäristöön.
ÄÄNI(YMPÄRISTÖ)KASVATUS … ääneen eli auditiiviselle alueelle liittyvää ympäristökasvatusta. Tässä yhteydessä käsitteellä viitataan arkipäivän ääniä (eli ns. ympäristöääntä) hyödyntäviin sovelluksiin mutta ääniympäristökasvatuksen piiriin voidaan lukea periaatteessa lähes kaikki äänen havainnointiin keskittyvä toiminta, esimerkiksi äänen tutkimiseen suuntautuva äänilaboratoriotoiminta.
ÄÄNIMAISEMASÄVELLYS (engl. soundscape composition) … Laajojen, sijainniltaan eri puolille sijoittuvien ja luonteeltaan staattisten, hitaasti muuttuvien ääniteosten rakentamista. Yleensä liitetään arkipäivän äänimaailmaan (ns. ympäristöääneen) mutta voi tapahtua myös esimerkiksi sähköistä (synteettistä) äänimateriaalia käyttäen.
ÄÄNINAUHURI (engl. sound/voice recorder) … äänen tallentamiseen (digitointiin) tarkoitettu sovellus (tässä äänen editointi- ja muokkausmahdollisuudet saattavat olla vähäisiä tai puuttuvat kokonaan).
ÄÄNISYNTEESI (engl. sound synthesis) … äänen sähköistä tuottamista erilaisia synteesimenetelmiä käyttäen.
