Erilaisten efektien ja signaaliprosessorien käyttö on olennainen osa nykyaikaista äänitys-, miksaus-, masterointi- ja äänentoistotyötä. Alun perin prosessoreita käytettiin lähinnä paikkaamaan laitteiston teknisiä puutteita ja kompensoimaan signaalihäviöitä. Nykyään nämä työkalut ovat useimmiten plugareina, ja digitaalinen tekniikka antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet suunnitella työkaluja, jotka olisivat olleet mahdottomia rakentaa analogisella tekniikalla. Mutta mikä on efekti ja mikä on prosessori?

Taajuuskorjain on yksi yleisimpiä prosessoreita, ja niitä käytetään audiosignaalin äänenvärin muokkaamiseen. Niihin luetaan esimerkiksi suotimet, hyllykorjaimet, ja parametriset sekä graafiset korjaimet. Taajuuskorjaimia löytyy muun muassa stereolaitteista, mikrofoneista, mikrofonietuvahvistimista, miksereistä, kitaravahvistimista, syntetisaattoreista, sekä tietysti plugareista. Miten taajuuskorjaimet toimivat, ja miten niitä kannattaa käyttää?

Kompressori on ekvalisaattorin ohella yksi miksaajan perustyökaluista. Toisin kuin muilla prosessoreilla ja efekteillä, on kompressorin vaikutusta sointiin joskus vaikea kuulla. Tämä johtuu osittain siitä, että kuuloaistimme ei ole erityisen tarkka kuulemaan pieniä äänenvoimakkuuseroja. Ja itse asiassa hyvin säädettyä kompressoria ei ole tarkoitettukaan huomattavaksi suoraan sointivärin kautta. Mistä siis on kysymys?

Kompressorin pienentäessä dynamiikkaa, toimvat gate ja ekspanderi juuri päinvastoin; ne laajentavat dynamiikkaa. Tämän tarkoituksena on siistiä soinnista hiljaisia häiriöääniä. Miten gate toimii ja miten sitä käytetään?

Aina kun kuuntelemme musiikkia (tai mitä tahansa ääntä), kuulemme myös kuuntelutilassa syntyviä äänen heijasteita, ne ovat luonnollinen osa tilaääntä. Moniraitaäänityksissä puolestaan pyritään usein minimoimaan heijasteet, ja kaiku lisätään keinotekoisesti vasta miksausvaiheessa. Tämä työskentelytapa antaa suuremmat mahdollisuudet säätää kaiun ominaisuuksia. Mutta miten kaiun parametrit säädetään ja miten kaikua kannattaisi käyttää?

Viive on eräs yksinkertaisimmista efekteistä; se taltioi äänen lyhyeksi aikaa, ja toistaa sen sitten viiveellä. Yksinkertaisesta toimintaperiaatteestaan huolimatta (tai ehkä juuri sen vuoksi!) viive on yksi eniten käytettyjä efektejä. Sen avulla pystytään nopeasti muokkaamaan melko yksinkertaisistakin aineksista rytmisesti monimutkaisempia kuvioita.

Yksinkertaisesta viiveestä saadaan paljon erilaisia variaatioita, kun siihen lisätään viiveajan modulointi. Viiveaikaa edestakaisin jaksollisesti muuttamalla saadaan aikaiseksi chorus, flanger ja vibrato. Viive onkin siis varsin monipuolinen efekti!