Tämä opas on laadittu Dorico Pro 4.2. version pohjalta, mutta se soveltuu myös Doricon ilmaisen SE 4- sekä Elements 4 -versioiden itseopiskeluun. SE ja Elements-versiot ovat kuitenkin toiminnoiltaan suppeampia, esimerkiksi käytettävien instrumenttien määrää sekä tiettyjä toimintoja on rajoitettu. SE-versiossa voi käyttää 2 soittajaa ja Elements-versiossa 24 soittajaa projektia kohden. Oppaassa on käsitelty Doricon perustoiminnot, joilla ohjelman käytössä pääsee alkuun. Tarkempaa tietoa SE ja Elements -versioiden työkalujen rajoituksista löytyy Steinbergin sivulta (ks. täältä)
Koska tämän johdannon tarkoituksena on, että käyttäjä pääsee alkuun Doricon käytössä, kovin syvälle ohjelman käytössä ei tässä edetä. Sen sijaan Doricolla on vahva englanninkielinen yhteisö, josta saa nopeasti apua silloin kun sormi menee suuhun.
Suositeltavia käyttäjäsivustoja
Facebookin käyttäjäfoorumi DORICO - The Next-Generation Scoring Software on nopean avun saamiseen erityisen hyvä.
Doricon viralliselta Youtube -kanavalta löytyy runsaasti opastusvideoita, joissa keskitytään niin peruskäyttöön kuin yksittäisiin erillisiin toimintoihin.
Erinomainen pdf josta löytyvät kaikki keskeiset Doricon näppäinkomennot Macille ja PC:lle kannattaa ladata täältä.
Peruskäsitteet
Lähtökohdiltaan Dorico eroaa huomattavasti Sibeliuksesta tai Finalesta. Siksi onkin alkuun hyvä selittää muutamia Doricolle ominaisia peruskäsitteitä. Vaikka alkuun nämä käsitteet saattavat tuntua hyvinkin abstrakteilta ja filosofisilta, ne varmasti tulevat tutuiksi Doricolla työskennellessä.
Project Sibeliuksesta ja Finalesta poiketen Doricossa yksittäinen työtiedosto eli project voi sisältää minkä tahansa kokonaisuuden yksittäisestä yksiviivaisesta laulusta kokonaiseen laulukirjaan, sinfoniaan tai oopperaan asti. Toisin sanoen, esimerkiksi moniosaista teosta ei tarvitse jakaa useisiin erillisiin tiedostoihin, tai laulukirjassa jokaisen laulun ei tarvitse olla yksittäinen tiedosto. Myöskin yhtye- ja orkesteriteosten stemmat sisältyvät samaan työtiedostoon, eikä mahdollisesti erillisiä stemmatiedostoja tarvita. Tämä ominaisuus helpottaa esimerkiksi moniosaisten kokonaisuuksien tulostamista pdf:ksi, koska jälkikäteen tapahtuvaa yhdistämistä erillisessä ohjelmassa ei tarvita.
Flow on projektin yksittäinen osa. Tämä voi olla moniosaisen teoksen (esim. sinfonia) osa tai vaikkapa laulukirjan yksittäinen laulu. Flow’ien järjestystä on myös mahdollista muuttaa projektin kuluessa. Yksittäisen flow’n voi myös tuoda (import) projektiin tai erottaa projektista (export).
Player tarkoittaa yksittäisen nuottirivin “soittajaa”. Doricossa lähtökohtana on fyysisen soittajan soittama yksi tai useampi instrumentti. Esimerkiksi huilisti voi soittaa huilun lisäksi pikkoloa tai lyömäsoittaja voi soittaa monia erilaisia säveltasollisia tai säveltasottomia lyömäsoittimia. Projektia perustaessa on myös hyvä ottaa huomioon että Doricossa on kahdenlaisia soittajia (kuten orkesterissa): soolosoittajia eli Solo player (kuten vaikkapa 1. huilisti tai 3. trumpetisti) ja sektiosoittajia eli Section player (kuten vaikkapa 1. viulut tai sellot).
Mode Doricossa työskentely tapahtuu viidessä erilaisessa näkymässä (Mode). Setup-näkymässä voidaan lisätä, poistaa tai vaihtaa käytössä olevia soittimia. Write-näkymässä syötetään sisään nuottiteksti. Engrave-näkymää käytetään sivutaiton eli layoutin luomiseen ja muokkaamiseen. Play-näkymässä voidaan määritellä kuinka Dorico soittaa kirjoitetun musiikin (esimerkiksi muokata tempojen hidastumista tai nopeutumista). Print-näkymässä tulostetaan kirjoitettu ja taitettu nuottikuva.
